|
|
|
Helluntaiher�tys syntyi samanaikaisesti eri puolilla
maailmaa uskovien rukoillessa, t�yttyess� Pyh�ll�
Hengell� ja puhuen uusilla kielill� kuten
alkuseurakunnan aikana.
Suomeen helluntaisanoma tuli norjalaisen metodistipastori T. B. Barratin kautta. Amerikan matkallaan h�n t�yttyi itse Pyh�ll� Hengell� ja t�m�n siunauksen koettuaan v�litti helluntaisanoman koko Skandinaviaan. H�n vieraili my�s Tampereella, jossa ensimm�iset helluntaikokoukset pidettiin 11-12.10.1911 Finlaysonin kirkossa. Toiminta jatkui, ja eri uskonnollisiin suuntiin kuuluvia her�tyst� ja Pyh�n hengen t�yteytt� odottavia uskovia kokoontui yhteen. Ensimm�iset Helluntaiher�tyksen kes�juhlat pidettiin Tampereella 19-22.6.1913. Aina vuoteen 1920 Helluntaiher�tyksen toiminta tapahtui ilman mit��n sis�isi� ja muodollisia j�rjestelyj�. Uskovien lis��ntyess� j�rjest�ytyminen tuli v�ltt�m�tt�m�ksi. Tampereen Helluntaiseurakunta perustettiin 21.1.1921. Seurakunnan vanhimmaksi valittiin F. R. Lieslehto, ja siihen liittyi 57 j�sent�. Seurakunnan nimeksi tuli 30-luvulla Saalem-seurakunta, kunnes my�hemmin palattiin alkuper�iseen Helluntaiseurakunta-nimeen yhten�isyyden vuoksi. Vuodesta 1923 seurakunta kokoontui vuokraamassaan VPK:n puusalissa aina vuoteen 1951, joilloin siirryttiin L�hetystalolle H�meenpuistoon seitsem�ksi vuodeksi. Vuonna 1958 valmistui kauan odotettu oma rukoushuone Aleksanterinkadun ja Kytt�l�nkadun kulmatontille. Arkkitehti Bertil Str�mmerin suunnittelema rukoushuone oli edell� aikaansa. Niinp� se palvelee hyvin t�n��nkin seurakunnan monia toimintamuotoja. Sodan aikana ja sen j�lkeen maassamme oli voimakasta janoa Jumalan puoleen. Seurakunta kasvoi Tampereella niin, ett� sodan j�lkeen j�seni� oli yli 1000. Omaan rukoushuoneeseen siirrytt�ess� syntyi voimakas her�tys 50-60 lukujen vaihteessa, jolloin j�senm��r� kasvoi 2500 henkeen. T�n��n j�seni� on yli 2000. Ymp�rist�kunnissa tehtiin voimakasta ty�t� 50-60 luvuilla. Sen seurauksena syntyi yhdeks�n uutta helluntaiseurakuntaa Pirkanmaalle. L�hetysrakkaus syntyi heti Helluntaiher�tyksen alkuvaiheessa. Ovet l�hetyskentille avautuivat sodan j�lkeen. Ensimm�inen seurakunnan l�hetti Kaija Kossi l�hetettiin Tiibetiin 1948. H�n ei kuitenkaan koskaan p��ssyt perille, vaan kuoli matkalla vakavan sairauden murtamana. Marja N��t�nen l�hetettiin Intiaan 1949. Afrikasta tuli seurakunnan pitk�aikainen l�hetyskohde, kun Eila ja Ensio Rajahalme siunattiin Kenian ty�h�n 1958. Monia muita l�hettej� on seurannut eri puolille maailmaa. |
Ruusuja, risuja, kysymyksi�, parannusehdotuksia? N�iden sivujen yll�pit�j� ottaa ilomielin vastaan kommenttejasi osoitteessa [email protected].